Ikaalisten matkatoimisto

Upea Kroatian rannikon kiertomatka

Oltiin matkaohjelmasta poiketen Splitissä n. 17.20,  hieno ”kanttarellikenttä”, ihan tyhjää johtuen tuulesta, jonka vuoksi ei sinne laskeuduttu. Siellä oma bussi odotti meitä ja jatkettiin kaikki yhes koos matkaa Trogiriin. Trogirin katetdraali, Pyhän Laurentinuksen kirkko, komee portti!  Linnoitus pienellä saarella. Kaupunki on Unescon  maailmanperintöluettelossa.  Iso kellotorni 18.20, nälkä. Komeita laivoja!

Sipenik. Hieno rantakatu, korkea mäki, valtava kirkko! Talot harmaata kiveä poikkeuksena muutama tosi värikäs joukossa.

Aamulla  Zadarin kaupunkiin. Upea kaupunki, meriurut kuului kaupungilla hiljaisesti.

Zadar, jonne saavuttiin n. 21. Bussissa 380 km ….. se varttin lentomatka =). Opas soitti hotelliin ja viivytti illallista. Hyvä ruoka ja ravintola hienolla paikalla. Iltakävely hotellin ympäristössä, oli tosi nätti rantapaikka.

Aamulla  Zadarin kaupunkiin. Upea kaupunki, meriurut kuului kaupungilla hiljaisesti. Ranta oli upea urkuineen, voin kuvitella miten mahtavaa siellä on auringonpaisteella istua rannassa ja kuunnella, Rannassa oli myös aurinkokenno, valtava ympyrä, Tervehdys auringolle. Donatuskirkko oli hulppee. Kroatian vanhin yliopisto. Maraschinolikööri, tehty jo 1500-luvulta asti, ei ollu aikaa hakea sitä kaupasta. Paikallisopas oli hyvä. Hotelli oli kaukana kaupungista, kaukana bussipysäkistäkin. Illalla käveltiin/kiipeiltiin hotellin lähellä olevassa kylässä. Hienoo, rehevää, savupiiput murattien peitossa, ja kaikki pihat todella upeita. Syötiin rantaravintolassa, ruoka oli hyvää ja linnut pesi ravintolan katossa. Ei haitannu ketään.

Krkan kansallispuisto oli upea! Olis ollu kiva, kun olis ollu aikaa pidemmällekin kierrokselle. Me ei nähty shakkinappulakundeja = merihevosia. Meidän opas oli hyvä, puhui hyvää suomea mutta sanat oli välillä hauskasti hakusessa. Puistossa meille alkoi paistaan aurinko ja tuli lämmin :). Puisto on parhaimmillaan juuri keväällä, vettä oli valtavasti!

…mahtavat rantapaikat, upeat tuoksut, ihanan näkösiä ravintoloita

Split, ihana kaupunki. Diolektianuksen palatsin ”kupeessa” oli hyvä penkki/pöytäidea Luxor Cafeella…espresso ja slivovits olis maistunut siinä varmaan hyvältä, muttei ollu aikaa. Karkkikauppoja, ohi vain vinhaa vauhtia. Koko vanha kaupunki oli hieno! Splitiska Riva rantakatu, hieno, tori nam. Aina vaan jatkettiin, mahtavat rantapaikat, upeat tuoksut, ihanan näkösiä ravintoloita.  Tovi omaa aikaa, kiivettiin Marjanmäelle, kaupunkilaisten lempipaikka, upeat kivirappuset, hieno näkymä kaupungille ja Adrianmerelle, upea kahvila. Sit hotellille, ihan hyvä paikka. Illalla lähdettiin viel valkoisena hohtavalle Rivalle, jossa kuunneltiin paikallista Pate Mustajärveä, väkeä oli paljon, perheitä monta sukupolvea yhdessä.

Bosnia-Hertsegovina – hieman hilpeä tullisysteemi.  Kypsät mansikat olis ollut ihan bussin vieressä, mut piti istua hiljaa bussissa ja odottaa. Aikas reippaasti päästiin jatkaan, aina ei kuulemma suju yhtä jouheesti. Mostar huh – sota näkyi seinissä, hautausmaalla ja  nuorissa miehissä, toinen jalka puuttui – ehkä miinaan astuneita. Kaupunki oli kaunis, katukivetys – voi vallat, upea!  Ja toki Mostarin silta oli hieno – kuvasin, kun yksi tyyppi hyppäs sillalta alas – ja siinä hukkasimme oppaan, mut hyvin sen kaupungin näki itekseenkin. Ruoka oli hyvää ja ruokapaikka upea!

George B Shaw oli varmaan saman hotellin paikalla kuin missä olimme katsomassa auringonlaskun,  ”taivas maan päällä”.

Dobrovnik. Kaunista. Tästähän oltiin saatu jo pieni näkymä ekana päivänä. Hotelli oli hyvä, vieressä viel parempi 🙂  George B Shaw oli varmaan saman hotellin paikalla kuin missä olimme katsomassa auringonlaskun,  ”taivas maan päällä”.  Täälläkin oli hyvä opas, kuulokkeet vaan pätkäs aina mutkissa, piti olla ”iholla” et kuulu.  Dudrovnikin vanhasta satamasta lähdettiin Elafiti- saarikierrokselle. Laiva oli ihan hyvä ja laineet kans, keinu kuin lastu laineilla. Huh. Lobud-saari oli kaunis. Kiivettiin korkealle ihaileen. Kukkia oli jos jonkinlaisia. Kaksi muuta saarta oli samantapaisia, nättejä. Laivalla syötiin punapääahventa, oli hyvää!

Dudrovnikin oma päivä oli ihana. Kaunista rauhassa, hyvää ruokaa konobassa, pieni perheravintola. Kiivettiin rappusia  ;), niitähän siellä on! Toinen toistaan kauniimpia paikkoja. Köysihissillä kävin kattomassa kaikki korkeelta.

Tosi hyvä reissu.  Jäi olo, että Splitiin haluan uudelleen, ihan rauhassa :).

-Raili-