Ikaalisten matkatoimisto
Paras tapa vaihtaa vapaalle

Pietarin nähtävyydet – Eremitaasi

blogi-jelena-Kuvat_Eremitaasi-4

Katariina II omien sanojensa mukaan ei tiennyt taiteesta mitään. Mikäli näin oli, niin onneksi intoa ja päteviä taidekonsultteja löytyi häneltä senkin edestä. Katariina II lienee historian merkittävin taidekeräilijä, jonka työtä jatkoivat myös tsaarit Aleksanteri I ja Nikolai I. Heidän perintöään vaalitaan edelleen alkuperäisissä rakennuksissa, jotka suomalaisittain tunnetaan parhaiten yhteisnimityksellä Eremitaasi.

blogi-jelena-Kuvat_Eremitaasi-5

Olin opastetulla kierroksella Eremitaasissa Pietarin päiväristeilyn yhteydessä. Katseltavaa oli niin paljon, ettei oikein tiennyt, mistä aloittaa. Yksistään sisäänkäyntiportaikko häikäisi. Oli kuin Versaillesissa olisi ollut, ehkä jopa vielä hienompaa. Yksistään miljöö oli katselemisen arvoinen kaikkine kristallikruunuineen, seinämaalauksineen, koristekuvioineen, lattiapanelointeineen… Mutta kyllä oli taidettakin monen osaston edestä. Mielenkiintoisin osasto oli vanhoja pukuja esittelevät salit. Elokuvien takia luulin ymmärtäneeni, millaisia hienot aatelisten puvut olivat, mutta oli kyllä eri asia nähdä ne todellisuudessa. Sitä paitsi kuvausrekvisiittaan budjetoidut rahat eivät missään elokuvassa millään vedä vertoja venäläisten aatelisten panostukseen. Kuulin oppaalta, että monet puvut oli koristeltu aidoin jalokivin. Yksi puku saattoi maksaa saman verran kuin kaksi palatsia. Muilla osastoilla saattoi tutustua tietenkin Venäjän kulttuurihistoriaan, mutta myös hyvin pitkälti länsimaiseen taiteeseen monen vuosisadan ajalta, sekä antiikin taiteeseen. Viimeinen näkemäni osasto käsitti egyptiläistä hautakammiotavaraa. Oli suorastaan epätodellista seisoa muumioarkun edessä näin kaukana Pohjolassa.

blogi-jelena-Kuvat_Eremitaasi-2

Hyvä, että opas tiesi optimaalisimman reitin ja parhaat teokset, joista yleensä ollaan kiinnostuneita. Opastus on todella hyvä vaihtoehto, kun aikaa ei ole loputtomiin. Mutta, jos haluaa tutustua omiin pieniin löytöihin, kannattaa varata omaa aikaa koko päiväksi.

Toista kuuluisaa museota, Guggenheimia on keretty Helsinkiin suunnitella ja kertaalleen kuopata. Nyt se on taas esillä. Mutta eipä ole Helsinki ainoa. Onpa Eremitaasikin kerennyt käydä vaiherikkaan seikkailun Guggenheimin kanssa. Heillä oli yhteistyömuseo Las Vegasissa, mutta se suljettiin muutaman vuoden jälkeen. Guggenheim on myös pyrkinyt Pietariin Eremitaasin rinnalle, mutta suunnitelma kaatui (Yhdysvallan ja Venäjän väliseen) taidelainaukseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tämä kaikki tapahtui ennen kuin Helsinkiä ehdotettiin sijoituspaikaksi ensimmäistä kertaa. Onkohan Helsinki lohdutuspalkinto Guggenheimille? Vaikka sellainen tulisikin, se ei millään vedä vertoja Eremitaasin museokokoelmalle.

blogi-jelena-Kuvat_Eremitaasi-3

Minulla on kirjahyllyssäni suunnattoman paksu Honour&Flemingin teos Maailman taiteen historia. Venäjän kulttuurihistoriasta siinä ei juuri puhuta, oletettavasti tila ei riittänyt. Usean teoksessa mainitun veistoksen tai maalauksen kotimuseoksi on kuitenkin merkitty Eremitaasi. Jos jokaista Eremitaasin teosta katselisi minuutin ajan, veisi 11 vuotta nähdä ne kaikki. Tylsä ja kulunut hokema, mutta kertoo kyllä aika paljon. Vai olisiko helpompi hahmottaa luku 5 781 600? Se on nimittäin laskujeni mukaan vertaukseen sisällytetty teosmäärä.

Museon valtavasta kokoelmasta löytyy varmasti jokaiselle oma lempiteos. Itse ihastuin erityisesti Michelangelon veistokseen, joka esitti kyyristyvää poikaa. Oletko sinä jo löytänyt oman lempiteoksesi Eremitaasista?