Näe ja koe matkalla

Ikaalisten kaupunkia halkova ja maisemaa hallitseva Kyrösjärvi on 36 kilometriä pitkä ja leveimmiltään 5 kilometriä leveä. Se on Suomen 48. suurin järvi. Kyrösjärvessä on paljon toisistaan eroavaa kasvustoa, sillä lahtien ja salmien olosuhteet ovat hyvin erilaisia. Kyrösjärvi on tunnettu hyvästä kuhakannastaan ja houkutteleekin kalastajia ympäri Suomea. Kalastusluvan Kyrösjärvelle saat ostettua keskustasta IS-tarvikkeelta. Toivolansaaren leirintäalueelta voit kesäaikaan vuokrata soutuveneen, jolla pääset soutu- tai onkiretkelle. Kyrösjärvi halkoo Ikaalisista, siten että Luhalahden asukkaille tulee noin tunnin ajomatka Ikaalisten keskustaan kesäisin. Kylminä talvina jäätie yhdistää vastarannat toisiinsa ja matkanteko nopeutuu huomattavasti.

Ikaalisiin perustettu epäitsenäinen kauppala oli ensimmäinen Suomessa. Se perustettiin Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri II:n käskystä huhtikuun 21. päi­vänä 1858. Aikoinaan Ikaalisten kauppalaa kutsuttiin nimellä ”Suomen pienin, kaunein ja vanhin.” Kauppalan alueella on edelleen jäljellä puutalorakennuskantaa ja vanhoja jalopuukujia. Omalaatuisen kauneutensa kauppalalle antaa jokaisen tienpäässä häämöttävä Kyrösjärvi, sillä ympäröihän järvi kauppalanniemen kolmelta suunnalta. Vanhan kauppalan kävelyllä kannattaa käydä katsastamassa ainakin Oma Tupa, pesäpallokentän ympäristö, laivaranta, Lehmustie ja Toivolansaari, laivaranta, Kauppakatu ja sen läheisen kaupungin virastot, Keturin kappalaispappila sekä tunnelmallinen Mänttikuja.

Noin 15 minuutin ajomatkan päässä Ikaalisten keskustasta sijaitsee Vatulan harjun ulkoilualue. Harjulla mutkittele polkureitistö on ulkoilijoiden suosiossa. Kesäisin kannattaa kiivetä harjulle katselemaan maisemia ja syksyisin ottaa mustikkaämpäri kaveriksi. Talvisin alueelta löytyy valaistu latu. Päivänvalolla suosittu hiihtolatu kuljettaa Ulvaanharjun kodalle. Alueella on myös aidattu ammuntakeskus.

Valkea ruusu on yksi Ikaalisten tunnuksista. Voit bongata sen usealta paikalta Ikaalisten nimistöstä, kuten vaikka koulun tai päiväkodin nimestä. Valkea ruusu myös kukkii kesäisin ympäri kaupunkia. Sata-Häme Soi juhlilla pidetään Valkean ruusun konsertti-ilta.

Rahkolan kartano sijaitsee lähellä lähellä Ikaalisten kirkkoa. Kartanon päärakennus on tiettävästi valmistunut 1832. Kartano on toiminut kestikievarina, käräjätalona, kuntakokousten ja asevelvollisten kutsuntojen pitopaikkana, ravintola- ja juhlahuoneistona sekä kouluna. Kartanon omistaa Ikaalisten kaupunki. Kesäisin Rahkola ja sen pihapiiri heräävät eloon Rahkolan kesän tapahtumissa.

Astu vanhan ajan sekatavarakauppaan. Kyläpuoti on kesäisin auki kesäisin Ikaalisten Iso-Röyhiössä. Kyläpuodista löytyy kauppatavaroiden lisäksi myös pienimuotoinen kahvila ja historian havinaa henkivät tilat, huonekalut, tavaroita menneiltä vuosikymmeniltä ja pieni puutarha tuoleineen.

Ikaalisista lähtöisin olevan hiihtäjän, Krista Pärmäkosken, saavutuksia on Ikaalisissa huomioitu hänen nimeään kantavalla lenkkipolulla. 1,5 kilometriä pitkä lenkkipolku sijaitsee Ikaalisten keskustassa, Toivolansaaren virkistysalueella. Helppokulkuisella pururadalla on talvisin latu.

Ikaalinen -seuran ylläpitämä Kotiseutumuseo sijaitsee Ikaalisten kirkon ja torin välittömässä läheisyydessä. Kotiseutumuseoon on koottu museoesineitä Ikaalisten pitäjän alueelta. Kotiseutumuseona toimii kirkon vieressä sijaitseva entinen 1830-luvun viljamakasiini, josta löytyy mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa kaiken ikäisille vierailijoille. HUOM! Suurin osa näyttelyesineistöstä sijoittuu museon yläkertaan, jonne pääsee vain jyrkkiä rappusia pitkin. Museo on avoinna kesäkuukausina keskiviikkoisin klo 10-13, muulloin sopimuksen mukaan.

Ikaalisten Wanhassa kauppalassa sijaitseva seura- ja juhlatalo on valmistunut 1919-1924. Oma Tupa pääsi välillä huonoon kuntoon, kunnes Omatupa ry. teki merkittävän kulttuurityön entisöimällä rakennuksen. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer. Oman Tuvan tiloissa on toiminut mm. kunnantoimisto, ravintola, äitiys- ja lastenneuvola, parturi-kampaamo, hammaslääkäri, suutari, kihlakunnanoikeus, matkustajakoti, lottakahvila, suojeluskunta ja muita pienyrittäjiä. Nykyään Oma Tupa toimii monipuolisena seurantalona, jossa järjestetään mm. juhlia, kokouksia, taidenäyttelyitä ja esiintymisiä.

Ikaalisten kirkko on valmistunut ja vihitty käyttöön 4. elokuuta 1801. Kirkon suunnitteli arkkitehti Thure Wennberg. Puisessa ristikirkossa on noin 1100 itsumapaikkaa. Alttaritaulu  on taiteilija Berndt Godenhjelmin maalaama “Kristuksen kirkastus” vuodelta 1874. Kirkon viereen nousi nykyinen kellotapuli vuonna 1861. Paikalla oli kuitenkin jo aiemmin sijainnut kellotapuli, joista ensimmäinen tiedetään vuodelta 1752.

Ikaalisten merkittävimmän oppilaitoksen IKATA:n campus sijaitsee kaupungin keskustassa. Saskyn alaisuudessa toimiva Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on valtakunnallinen kulttuurialan oppilaitos. Ikata tarjoaa koulutusta usealla sellaisella alalla, jota ei Suomessa missään muualla kouluteta. Ikatalla on kaikkiaan 17 eri ammattialaa sekä lukio. Campuksen tiloissa on usein myös näyttelyitä ja auditoriolla järjestetään useita luentoja ja esim. elokuvia.

Suomen Harmonikkainstituutin soitinkokoelma on esillä Ikaalisten Harmonikkamuseossa kaupungintalon tiloissa. Instituutin ylläpitämässä kokoelmassa on kaikki tärkeimmät suomalaiset viisirivisten harmonikkojen yli 30 vuotta vanhat mallit joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Pääosa soittimista on peräisin 1930-40-luvuilta. Kokoelman vanhin soitin on saksalaismallin harmonikka 1880-luvulta. Näyttelyssä on esillä n. 85 harmonikkaa. Soittimia on kunnostettu harmonikankorjaajaopiskelijoiden työharjoitteluna. Harmonikkamuseo on auki sopimuksesta.

Mikäli haluat pulahtaa avantoon tai nauttia kesäisestä saunahetkestä, voit lähteä Toivolansaaressa sijaitsevan Villa Vihdan lauteille. Ikaalisten saunaseura Löylynlyöjät ry:n rakennuttama saunarakennus toivottaa tervetulleeksi kaikki saunahetkistä nauttivat useamman kerran viikossa. Yleisten saunavuorojen ulkopuolella Villa Vihtaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön.

Seitsemisen kansallispuisto on yksi Suomen 40. kansallispuistosta. Se sijaistee Itä-Ikaalisten ja Ylöjärven kuntien alueella. Seitsemiseen on Ikaalisten keskustasta noin 45 minuutin ajomatka.

Retkeilyreitistö

Seitseminen tarjotaa luonnossa liikkumisen riemua kaikkina vuodenaikoina. Retkeilyreittejä löytyy myös kaiken ikäisille. Lisäksi alueelta löytyy myös pyörätuolilla tai lastenrattailla kuljettava lyhyitä reittäjä. Suurimmalla osalla reiteitä löydät myös retkeilijöitä palvelevat laavut ja vessat. Luontoon.fi sivustolta löydät hyvät reittiesittelyt Seitsemisestä.

Seistemisen luontokeskus

Koveron perinnetila

Koveron kruununmetsätorppa esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa Seitsemisen saloseudulla. Koverossa vaalitaan perinteistä kulttuurimaisemaa vanhan ajan menetelmin. Koveron kruununmetsätorppa perustettiin virallisesti vuonna 1859, vaikka paikalla lienee asuttu jo vuosi aiemmin. Tila pysyi asuttuna aina 1960-luvun loppupuolelle asti. Nykyisin Kovero on osa Seitsemisen kansallispuiston kulttuurimaisema-aluetta ja sitä on entisöity mahdollisimman tarkoin vastaamaan perinteisen hevosmaatalouden aikaa eli noin vuosia 1927 – 1941. Koveron pihapiiriin voi tutustua ympäri vuoden. Kesäaikaan myös rakennukset ovat auki, jolloin emännät ja isännät kertovat tilasta ja tekevät työnäytöksiä. Tarkemmat aukioloajat löydät Koveron tilan verkkosivuilta.

Ikaalisissa on paljon aivan mahtavia pyöräilyreittejä niin maastopyörelle kuin fatbikelle. Parhaimmat reitit löydät Ulvaan- ja Vatulanharjulta tai Hämeenkankaan harjumaastoista. Lisää reiteistä löydät tältä sivulta!

Ulvaan- ja Vatulanharju

Ikaalisten läpi menevän Kyrösjärven eteläpäästä löydät Vatulanharjun, joka on jatkumoa Hämeenkankaan harjumaastoille. Vatulasta kaakkon suuntaan on Ulvaanharju, seuraava harjumuodostuma kohti Hämeenkyröä. Tämä alue on maastopyöräilijän paratiisia! Pienillä hiekkaisilla harjupoluilla vauhti nousee kovaksi. Suosittelen lähtemään liikkeelle joko Vatulasta ja kiipeämään ensin Vatulanharjulle josta matkaa kannattaa jatkaa pienien polkujen avulla Ulvaanharjulle ja aina vastaantulevalle Hämeenkyrön lentokentälle asti. Reitin voi toki tehdä myös toisin päin, molemmista suunnista löydät parkkipaikan johon auton saat kätevästi. Paras taukopaikka tulipaikkoineen on Ulvaanharjun kota, heti Ulvaanharjun huipun pohjoispäässä.

Jyllistä Koiviston vadille ja Jämille

Jyllin kylän urheilukentältä lähtee maastopyöräilylle alueen paras reitti. Auton pääset jättämään Jyllin urheilukentälle josta suuntaat pyörällä seuraavaan risteykseen (Juonenhaarantie) ja käännyt oikealla. Käännyttyäsi oikealle, heti vasemmalta lähtee pieni polku kohti Hämeenkangasta ja sen retkeilyreittejä. Ensin vastaan tulee Koivistonvadin retkeilykohde. Koivistonvadilta voit valita lukuisia reittejä ja polkuja kohti Jämin hiihtokeskusta, itse suosin Niiniharjun kodalle menevää reittiä, mutta kaikki reitit ovat hienoja ja mielenkiintoisia! Jämillä kannattaa poiketa vaikka ravintolassa tai harjun päällä näköalatornilla. Kannattaa palata takasin harjun toista puolta meneviä polkuja, jolloin näkee alueen kokonaan. Reitin voi jälleen polkea myös toiseen suuntaan, myös Jämin parkkipaikoille auton saa kätevästi.

Jämiltä Uhrilähteelle ja Viidentienristeykseen

Jämiltä hienot ja merkityt pyöräilyreitit jatkuvat luoteeseen kohti Uhrilähdettä ja Niinisalon varuskuntaa. Vastaan saattaakin tulla harjoitusjoukkoja, sillä Suomen armeija käyttää Hämeenkankaan maastoja harjoituksissaan aktiivisesti. Näissä reiteissä riittääkin ajamista useisiin eri lenkkeihin.

Ikaalisten keskustan rannat

Ikaalisten keskustan läheltä löytyy teknisempää ajoa haluaville myös mielenkiintoiset reitit aivan järvenrannan vierestä. Liikkeelle kannattaa lähteä Tuomistonlahden uimarannalta jonne myös auton saa hyviin pysäköityä. Juurakkoiset ja kivikkoiset rantareitit jatkuvat aina Paskonnokkaaan saakka.

Helpommat ajoreitit löydät Wanhan kauppalan kaduilta ja Toivolansaaren ulkoilupolulta, jossa Krista Pärmäkosken mukaan nimetty pururata Kristan lenkki kiertää luonnonkaunista niemeä.