Näe ja koe matkalla

Vilnan vanhakaupunki

Vilnan vanhakaupunki on kaupungin historiallinen osa ja Euroopan suurin barokkiaikaa edustava vanha kaupunki. Se on noin 360 hehtaarin laajuinen ja käsittää kolmen linnan ja keskiaikaisen muurin ympäröivän muurin alueen. Sitä halkovat kapeat kadut, ja sen rakennukset edustavat useaa eri arkkitehtonista tyylisuuntaa. Alueen yleiskuvaa hallitsevat kirkot, joita vanhaan kaupunkiin sijoittuu yli 40, monen eri uskontokunnan. Hallitsevin uskonto Vilnan vanhassa kaupungissa on kuitenkin katolilaisuus. Vanhan kaupungin kaava on säilynyt keskiaikaisena, ja kaupunkia halkovat kapeat kadut, jotka jakavat sen epäsäännöllisen muotoisiin kortteleihin. Myöhemmin alueelle on lisätty suuria aukioita.

Riian Vanhakaupunki

Riian Vanhakaupunki on Riian historiallinen keskusta, joka sijaitsee Väinäjoen itäpuolella. Vanhakaupunki on kuuluisa vanhoista kirkoista ja katedraaleista, kuten Riian tuomiokirkosta, Pyhän Pietarin kirkosta ja Mustapäiden talosta. Vuonna 1980 Riian Vanhankaupungin kadut suljettiin liikenteeltä, ja vain alueen asukkaat ja paikalliset jakeluajoneuvot olivat sallittuja Vanhassakaupungissa ilman erillistä lupaa. Riian Vanhakaupunki on osa Unescon maailmanperintökohteiden listaa.

Mustapäiden talo

Riian tunnetuin maamerkki on Mustapäiden talo. Se sijaitsee Vanhankaupungin reunalla, lähellä Väinäjoen rantaa. Goottista tyylisuuntaa edustava rakennus rakennettiin alun perin vuonna 1334. Sitä on uudistettu 1500 ja 1800-luvuilla. Toisessa maailmansodassa rakennus vaurioitui pahasti ja 1948 neuvostomiehittäjät purkivat rakennuksen kokonaan. Rakennus kuitenkin uudelleenrakennettiin vanhojen piirrustusten pohjalta 1990 -luvulla, Riian 800-vuotisjuhlien kunniaksi.

Talo rakennettiin alunperin Mustapäiden (naimattomien kauppiaiden) veljeskunnan taloksi, josta se on saanut nimensä.

Riian Kansallisooppera

Riian Kansallisoopperan esitysten taso on hyvin laadukas ja ne tarjoavat kulttuurin ystäville ikimuistoisen elämyksen. Itse rakennukseen ja sen historiaan voi tutustua kattavilla opastetuilla kierroksilla. Riian Kansallisoopperan juuret juontavat aina vuoteen 1863, jolloin tämä ”valkoiseksi taloksi” kutsuttu rakennus valmistui. Oopperassa on yli 1200 istumapaikkaa ja ohjelmistosta löytyy niin klassisia oopperanäytöksiä kuin modernia tuotantoa, maailmankuuluja balettiesityksiä sekä paikallisten suurnimien tähdittämiä teoksia.

Puistot

Riiassa kaunista kesäpäivää puistossa voi viettää niin viihtyisän piknikin kuin vauhdikkaiden aktiviteettienkin parissa. Bastejkalns-, Kronvalda- ja Esplanadin puistot ovat lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan tarjoten leppoisan kävelyretken kukkaloiston ja uniikkien patsaiden, suloisten purojen ja viihtyisien huvimajojen kera.

Kanavaristeily

Kanavaristeilyllä Riian vanhan kaupungin ympäri koet Riian uudella tavalla. Tunnelmalliset jokiveneet Darling, Maria, Laima ja Rebecca kuljettavat pitkin ihastuttavaa Riian kanaalia aina Daugava joen vasemmalle rannalle saakka. Matkan aikana nähdään mm. Vapaudenpatsas, Ooppera, Latvian kansallisteatteri, Kauppahallit (Zeppelin), uusi kirjastotalo, matkustajasatama ja paljon muuta. Lähtölaituri sijaitsee keskustassa, aivan lähellä Vapaudenpatsasta (Bastion Hill pier). Lähtöjä noin tunnin kestävälle risteilylle on hyvällä ilmalla jopa 30 min välein!

Vapaudenpatsas

Graniitilla ja kuparilla päällystetty patsas Riian keskustassa symbolisoi Latvian valtiollisuutta, kansan yhtenäisyyttä, itsenäisyyttä ja vapautta. Patsas rakennettiin kansan lahjoituksilla Vapaustaistelussa menehtyneiden muistoksi. Patsaan kärjessä sijaitsee 9 metriä korkea Vapauden kuva – nuori nainen, jolla on kolme kullattua tähteä käsissään. Nämä symboloivat Latvian kolmen kulttuurillis-historiallisen seudun yhtenäisyyttä.

Kolme Veljestä

Maza Pils -kadulla sijaitsevat kolme taloa tunnetaan nimellä Kolmen veljeksen talot. Ne on rakennettu 1400-, 1600- ja 1700-luvuilla. Vanhin 1400-luvulla rakennettu on Latvian vanhin, jäljellä oleva kivestä rakennettu asuinrakennus.

Pyhän Pietarin kirkko

Pyhän Pietarin kirkko sijaitsee Riian Vanhassakaupungissa, lähellä Mustapäiden taloa. Kirkko on Riian korkein ja omistettu kaupungin suojeluspyhimykselle. Pyhän Pietarin kirkko on maamerkki sitkeästä uudelleenrakentamisesta. Kirkko valmistui alunperin 1200 -luvulla ja sitä laajennettiin 1400 -luvulla. Nykyinen torni on peräisin 1700 -luvulta. Sen perustamisen jälkeen salamaniskujen, myrskytuulien ja tulipalojen tuhoama torni on rakennettu uudelleen ja uudelleen useita kertoja. Toisen maailmansodan aikana koko rakennus luhistui tykkitulessa. Jälleenrakennustyöt aloitettiin 1950-luvulla, ja tornin jäljennös valmistui vuonna 1973.
Nykyään kirkon torniin nousee hissi, joten pienellä maksulla voi käydä ihailemassa maisemia Riian kaupungin yllä.

Riian tuomiokirkko

Riian tuomiokirkko sijaitsee Riian Vanhassakaupungissa. Kirkkoa alettiin rakentaa jo 1200-luvulla ja se edustaa useita eri tyylejä, kuten varhaisgotiikkaa, barokkia ja jugendia. Yksi Riian Tuomiokirkon erityispiirteistä on sen urut, joissa on 6768 pilliä. Kirkossa järjestetään paljon urkukonsertteja, joissa isot urut pääsevät oikeuksiinsa.

Miehitysmuseo

Miehitysmuseo tarjoaa historiallisen matkan kertoen karua tarinaa Latvian miehityksen vuosista, alkaen vuodesta 1940 aina vuoteen 1991, jolloin Latvia itsenäistyi. Museossa on kattava kokoelma valokuvia ja esineitä sekä informaatiota tuolta ajalta. Museoon ei ole varsinaista sisäänpääsymaksua, mutta yleinen ja suositeltava käytäntö on maksaa vapaaehtoinen maksu, joista kertyvät varat käytetään museon ylläpitämiseen.

Auringonnousun portti

Vilnan vanhassakaupungissa sijaitseva Auringonnousun portti edustaa 1600-luvun renessanssia. 1700-luvulla paikalle rakennettiin Pyhälle Neitsyt Marialle omistettu kappeli, jolla on maine ihmeitä tekevistä voimista. Kappeli on edelleen pyhinvaelluskohde myös naapurimaiden katolisille.

Riian linna

Väinäjoen rannalla seisova Riian linna on Latvian keskeisin linnoitus. Linna sijaitsee Riian Kaapelisillan kupeessa osoitteessa Pils laukums 3. Alunperin linnan ovat perustaneet saksalaiset 1300-luvulla, mutta nykyiset rakennukset ovat peräisin lähinnä 1600-luvulta.
Nykyään rakennuksessa sijaitsee Latvian presidentin kanslia ja Latvian historiallinen museo. Linnassa syttyi tulipalo vuonna 2013, jolloin osa historiallista irtaimistoa ja rakenteita tuhoutui täysin.

Vilnan katedraali

Vilnan katedraali, jonka virallinen nimi on Pyhän Stanislausin ja Pyhän Ladislausin basilika, on henkeäsalpaavan upea uusklassinen kirkko ja yksi Vilnan tunnetuimmista maamerkeistä. Rakennus sijaitsee katedraaliaukiolla historiallisen Vilnan sydämessä. Nykyinen julkisivu rakennettiin 1700-luvun lopussa. Vilnan katedraali sijaitsee katedraaliaukiolla, ja pääset sinne helposti jalkaisin tutustuessasi vanhaankaupunkiin. Katedraali on avoinna joka päivä, eikä sinne ole sisäänpääsymaksua. Noudatathan erityistä hiljaisuutta tutustuessasi kirkkoon messun aikana.

Kolmen ristin kukkula

Kolmen ristin monumentti sijaitsee näkyvällä kukkulalla Kalnųn puistossa Vilnan vanhastakaupungista itään. Nousu paikoitellen jyrkkää rinnettä kestää noin 20 minuuttia. Monumentille ei ole pääsymaksua. Legendan mukaan joukko fransiskaanimunkkeja kärsi kukkulalla marttyyrikuoleman ja heidän muistokseen on pystytetty. Munkkien muistoa on käyty kukkulalla kunnioittamassa jo 1500-luvulta alkaen. Nykyinen ristimonumentti rakennettiin vuonna 1989 niiden ristien tilalle, jotka neuvostoliiton viranomaiset poistivat 1950-luvulla.

Paikallisia makuja ja tuliaisia

Suosittuja Riian tuliaisia ovat suklaa, keramiikka, puu- ja pellavatuotteet sekä meripihkakorut. Riian Vanhankaupungin idylliset pikkuputiikit ja katukauppiaat tarjoavat toinen toistaan omaperäisempiä tuotteita, eleganttia muotia ja perinteisiä latvialaisia makuja: maistamisen arvoisia ovat mm. latvialaiset juustot, hunaja ja kuuluisa Riian musta balsami sekä Laima-suklaa. Riika tunnetaan myös luontaistuotteistaan, luonnonkosmetiikastaan ja ylellisistä käsintehdyistä saippuoistaan, joita saa mm. Stenders-putiikista. Käsityöliikkeistä voi ostaa mm. villavaatteita ja Laiman tehtaanmyymälä on suklaan ystävien ehdoton suosikki. Monipuolinen ostospaikka on myös Riian värikäs keskustori, jossa sijaitsevat kuuluisat vanhat Zeppelin-hallit, jotka on muutettu valtaviksi kauppahalleiksi.

Gediminasin linna

Linnasta on oikeastaan jäljellä pelkkä torni. Torni sijaitsee Gediminasin Linnavuoren rinteellä Vilnan keskustassa ja se on aikoinaan ollut Gediminasin linnan vartio- ja puollustustorni.
Torni on ainut säilynyt osa 1300–1400-luvuilla perustetusta linnoituksesta joka tunnettiin laajalti ympäri Eurooppaa. Torni on yksi kaupungin symboleista, vanhin maamerkki ja suosittu näköalapaikka. Tornissa toimii museo, joka esittelee linnoituksen historiaa. Torniin pääsee joko kävellen tai köysiratahissillä. Tornin näköalatasanteelta on hieno näkymä yli Vilnan kattojen.

Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkko

Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko sijaitsee noin 20 minuutin kävelymatkan päässä Vilnan katedraaliaukiolta koilliseen. Kirkkoon sisäänpääsy on ilmaista ja se on auki päivittäin. Noudatathan erityistä hiljaisuutta jumalanpalvelusten aikana.

Roomalaiskatolinen Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko on Vilnassa sijaitseva arkkitehtoninen mestariteos. Arvokkaana pidetty kirkko tunnetaan ainutlaatuisesta myöhäisbarokkisisustuksestaan. Kirkon sisäpuoli on koristeltu valkoiseksi maalatuilla stukkofiguriinit, jotka ovat kirkon todellinen aarre. Yksityiskohtaiset veistokset esittävät enkeleitä, sotilaita, lohikäärmeitä, kentaureja ja auringonkukkia, Pyhää Kristoforosta, Jeesus-lasta, viikatemiestä tai viimeistä tuomiota.

Pyhän Annen kirkko

Pyhän Annen kirkko on goottilaista arkkitehtuuria. Sen julkisivussa on jopa 33 erimuotoista tiiltä. Kun Napoleon Bonaparte näki tämän kirkon, halusi hän kantaa sen kämmenellään Ranskaan. Pyhän Annen kirkko on säilynyt sellaisenaan yli 500 vuoden ajan.

Pyhän Annen ja Bernhardin kirkko ovat ihan kylki kyljessä, niin että kauempaa nämä kaksi punatiilistä kaunotarta näyttävät melkeinpä yhdeltä ja samalta rakennukselta.

Kirkot ovat hääparien suosiossa ja sen ympäristössä näkeekin usein kuvia ottavia hääpareja.

Uzupisin taiteilijakaupunginosa ja "perustuslaki"

Uzupisin taiteilijakaupunginosa julistautui 1991 Uzupisin tasavallaksi ja loi oman perustuslakinsa. Taiteilijakaupunginosa on täynnä pieniä kahviloita, pikku kauppoja ja graffitimaalauksia. Kaduilla kohtaat boheemimman Vilnan.
Uzupisin tasavallan perustuslaki on alueen suosituin nähtävyys. Se on 26 eri kielellä peilitauluille kirjattu Paupio-kadun varrella olevaan muuriin. Taulusta löytyy myös suomenkielinen versio. Inhimillinen ja kieli poskella kirjoitettu laki puhuttelee ja naurattaa.

KGB:n vankilamuseo

Yksi Vilnan kuuluisimmista museoista. Museo sijaitsee aivan Vilnan ydinkeskustassa entisen KGB:n päämajan rakennuksessa ja muutettiin museoksi vuonna 1992. Museossa esitellään kattavasti Liettuan neuvostomiehityksen aikaa. Näyttelyissä voi tutustua esimerkiksi salakuunteluun ja vastarintaliikkeen toimintaan. Museon pysähdyttävin kohta ovat kellarista löytyvät tyrmät, joissa monet vangit kokivat viimeiset hetkensä.
Museo on erittäin edullinen vierailukohde, sillä sisäänpääsymaksu on vain muutaman euron.

Presidentin palatsi

Vilnan vanhassakaupungissa sijaitseva Presidentin palatsi toimii nykyäänkin Liettuan presidentin virka-asuntona. Rakennus on alunperin peräisin 1300 -luvulta, mutta tuhoutui 1700 -luvulla tulipaloissa. Palatsi uudelleenrakennettiin nykyiseen ulkoasuunsa 1700 -luvun lopulla. Rakennus on toiminut keisareiden, kuninkaiden ja aatelismiehien asuinpaikkana mm. Paavalai I, Aleksanteri I ja Napoleon Bonaparte ovat asuneet palatsissa.

Ristikukkula

Ristikukkula sijaitsee Liettuassa, Šiauliain kaupungissa. Kukkula mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1850. Uskotaan, että ensimmäiset ristit tuotiin vanhan linnavuorenalueelle sen jälkeen, kun puolalaiset ja liettualaiset olivat epäonnistuneesti kapinoineet Venäjän keisarikuntaa vastaan Marraskuun kansannousussa vuonna 1831. Ristejä on tullut lisää ja niillä oli erityinen merkitys kansannousun yhteydessä kadonneiden henkilöiden perheille.
Laskennassa vuonna 1938 mäellä oli enemmän kuin 400 ristiä. Neuvostoliiton aikana vuosien 1961 ja 1984 välillä maansiirtokoneet tuhosivat ristit neljä kertaa. Liettualaiset harjoittivat väkivallatonta vastarintaa neuvostomiehitystä vastaan tuomalla tuhottujen ristien tilalle uusia. Nykyään ristejä on alueella yli 100 000, ja uuden ristin saa vapaasti pystyttää.