Näe ja koe matkalla

Viron kansallismuseossa vieraille avautuu sekä esineellinen että virtuaalinen maailma, joka kutsuu löytämään, tietämään ja osallistumaan itse kaikkeen. Museossa on kaksi perusnäyttelyä. ”Kohtumised” (”Tapaamiset”) on näyttely tavallisista virolaisista, jotka ovat eläneet maassa eri aikoina. Näyttely ”Uurali kaja” (”Uralin kaiku”) esittelee suomalaisugrilaisten ja samojedien perinteistä arkikulttuuria.

“Ajatellaan leikkisästi!”

AHHAA -tietokeskus, Viron Heureka, sijaitsee Tartton keskustassa. Tiedekeskus on avattu nykyisissä tiloissaan 2011. Keskuksen tavoitteena on arvostaa oppimista ja tarjota kaikille vierailijoilleen löytämisen iloa.
Tiedekeskuksessa pääset tutustumaan tieteeseen monipuolisesti.  Tiede löytyy kokemisen kautta, sillä keskuksessa on lukematon määrä pieniä tieteellisiä kokeita joita pääset itse toteuttamaan. AHHAA:ssa näyttetään myös planetaarionäytöksiä. Tiedekeskus sopii erityisen hyvin lasten kanssa vierailtavaksi, mutta aikuinenkin nauttiin näyttelyiden monipuolisuudesta. Keskuksesta löytyy myös tiedekauppa ja ravintola.

Tartto on Viron olutteollisuuden synnyinpaikka, sen historia olutkaupunkina ylettyy melkein 1000 vuoden päähän.

A. Le Coq olutmuseo avattiin vuonna 2003 vuonna 1898 rakennettuun mallastoriin A. Le Coq oluttehtaan alueelle. Museossa on yli 2000 esinettä, ja se tutustuttaa kävijän oluen panemiseen maailmalla ja Virossa, sekä olutkulttuuriin eri aikakausina.

Vierailun jälkeen voivat oluennälkäiset maistella A. Le Coq:n tuotteita museon pubissa. Museossa järjestetään kierroksia yksityishenkilöille sekä ryhmille.

Lottemaan teemapuisto sijaitsee noin 15min ajomatkan päässä etelään Pärnun keskustasta. Lotte on piirroselokuvista ja -kirjoista tuttu hahmo, joka asustaa keksijöiden kylässä.  Tekemistä riittää kaikille. Lottemaassa voi pitää hauskaa tuttujen hahmojen kuten Lotten, Brunon ja Albertin kanssa, askarrella Oskarin kanssa, opetella puutarhataitoja Annan kanssa, musisoida Paulan kanssa, urheilla Matin kanssa, katsella koko perheen kanssa hauskoja teatteriesityksiä, testata taitojaan seikkailupuistossa sekä käydä Keksijäkylän asukkaiden hienoissa kodeissa, joista löytyy valtavasti erilaisia jännittäviä keksintöjä.

Lämpimänä kesäpäivänä voi seikkailun ja hauskanpidon lomassa esimerkiksi rentoutua uimarannalla. Lottemaasta löytyy myös ravintoloita ja kahviloita joissa nauttia päivällistä puuhailun välissä. Aikaa kannattaa varata koko päivä. Lottemaan parkkipaikalta on noin 600m kävely teemapuiston portille. Matkan voi taittaa myös nousemalla junan kyytiin. Junalipusta menee pieni lisämaksu pääsylipun päälle. Lottemaa on auki kesäkuusta elokuuhun, tarkista aukiolot Lottemaan kotisivuilta.

Puolen tunnin ajomatkan päässä Pärnusta itään sijaitsee Somaan kansallispuisto. Luontomatkailusta nauttiva pääsee kansallispuistossa kulkemaan pitkospuita läpi kauniin suomaaston.
Jos kansallispuistovierailusta haluaa vähän eksoottisemman kannattaa tähdätä Soomaan ”viidenteen vuodenaikaan”. Kevätlumien sulaessa ja runsaiden sateiden jälkeen alueen matalat metsät ja tiet peittyvät tulvavesiin. Tällöin ainut kulkuneuvo metsien lomassa on kanootti, joita saa vuokrattua puistosta.
Alueen tunnetuinpia vierailukohteita ovat Torin helvetti (Torin porgu), Riisan historiallinen kylä ja kansallispuiston vierailukeskus. Soomaan kansallispuisto on majavan tärkeää asuinaluetta.

Peipsijärven alue sijaitsee noin 45 minuutin ajomatkan päässä Tartosta itään. Alue on säilyttänyt omaperäisyytensä, jonka juuret juontavat syvälle historiaan. Peipsijärven ranta-alueen erikoispiirteet syntyvät kolmen kulttuurin sekoittumisesta. Vanhin niistä on jo vuosisatoja sitten alueelle asettautuneet vanhauskoiset. He ovat saaneet elinkeinonsa perinteisesti kalastuksesta ja sipulin viljelystä. Virolaiset ovat puolestaan viljelleet maata ja tehneet työtä kolmannen kulttuurin, baltiansaksalaisten kartanoiden, hyväksi. Ennen niin suljettu vanhauskoisten kulttuuri on avautunut viime vuosina. Alueen kaakkoiskulmasta löytyy myös vielä erikoinen setokansa, jota voisi lähinnä verrata Suomen kolttasaamelaisiin.

Rajattu maantieteellinen alue hämmästyttää kulttuuriensa rikkaudella ja monimuotoisuudella. Alueen merkittävimmät kylät ovat Alatskivi, Kolkja ja Rajakylälle. Alueen tunnetuimpia nähtävyyksiä on Alatsikiven linna, ainuusulisten kirkko ja alueen ikonimaalaukset.

Alue hemmottelee matkailijaa myös luonnoltaan, sillä idästä se rajautuu Euroopan viidenneksi suurimman järven, Peipsin rantaan. Järven rannassa on hohtavan valkoisia hiekkarantoja ja se jakautuu keskeltä Viron ja Venäjän alueisiin.

Tarton ja Pärnun puolivälissä, noin tunnin ajomatkan päässä molemmista on Viljandin kaupunki. Kaupungin kuuluisin nähtävyys on Viljandin ritarinlinnan rauniot.
Entisen virolaisten linnan paikalle alkoi kohota kivilinnoitus vuonna 1224. Lopullisen muotonsa ja kokonsa linnoitus sai 1500-luvun alkuun mennessä. Ritarilinnasta on jäänyt Ruotsin, Puolan ja Venäjän välisten sotien vuoksi pystyyn vain muutama kiviseinä. Linnan raunioista ja sen ympärillä olevasta puistosta tuli viljandilaisten virkistysalue jo viime vuosisadan alussa. Yli 13 metriä syvän vallihaudan ylikulkureitiksi asennettiin vuonna 1931 riippusilta Kaivomäeltä, jotta kaupungista pääsisi linnamäelle. Raunioilta avautuu kaunis näköala Viljandin järvelle.

Olustveren kartano sijaitsee n. puolessa välissä Pärnua ja Tarttoa ja se on yksi parhaiten säilyneistä kartanokokonaisuuksista Virossa.

Kartanon päärakennus on Jugendtyylinen, lisäksi alueelta löytyy mm. hallintorakennus, punatiilinen karjapiha sekä viinatehdas. Ihmeteltävänä on myös erikoinen metallikattoinen veivattava kaivo, joka on hyvin omaperäinen. Kartanon keskellä on Kartanon puisto sekä vanhojen puiden puistokuja, jossa voi levähtää eri rakennuksiin tutustumisen välillä. Rakennusten sisältä löytyy mm. täytettyjä lintuja, puuhevosia ja antiikkikalusteita.

Kartanossa on edelleen elämää sillä siellä toimii käsityö-ja villatupa, sepänpaja, savipaja ja viinatehdas.

Reipas 10km Pärnun keskustasta sijaitsee Valgerannan Seikkailupuisto, joka tarjoaa kiipeilyhaasteet kaiken tasoisille kiipijöille.

Aivan merenrantaan sijoittuva alue mahdollistaa kiipeilyn kuudella korkealla seikkailuradalla. Korkealta puiden latvoista voi ihailla kaunista merimaisemaa.
2-7 -vuotiaita lapsia odottaa matalalle rakennettu lasten seikkailurata, joka sisältää riippusiltoja, keinuja ja köysiratoja.

Turvavaljaat ja kiipeilyliput voit ostaa paikanpäältä, lisätietoa hinnoista ja aikatauluista löydät Valgerannan seiklusparkin kotisivuilta. Jos haluat suorittaa kaikki radat, tulee aikaa varata useampi tunti.

Luonnonkaunis, hiekkainen ja Pärnun suosittua hiekkarantaa rauhallisempi Valgerannan hiekkaranta sijaitsee vajaan 10 kilometrin päässä Pärnusta.

Rannan läheisyydessä on suuri parkkipaikka, josta pääsee kätevästi kävelytietä kulkemaan rannalle, ja mitä pidemmälle jatkat sen rauhallisemmaksi meno muuttuu. Mikäli pelkkä auringonotto ja uiminen alkavat kyllästyttää, löytyy Valgerannasta näkötorini, lasten leikkipaikka, seikkailupuisto ja frisbeegolfrata.

Lähde tutustumaan hellyttäviin alpakoihin ja muihin kotieläimiin, noin 12 km päähän Pärnusta Tallinnan suuntaan. Alpakkafarmilla on perulaisia alpakoita, joiden villa on erittäin pehmeää ja jotka viettävät päivänsä laitumella ruohoa syöden. Tilalla voi silittää alpakoita, syöttää niitä tilalta saatavilla herkuilla  ja mennä alpakan kanssa vaikka pienelle kävelylle. Alpakoiden lisäksi on mahdollista nähdä kääpiövuohia ja kanoja. Paikan päällä on mahdollisuus ostaa virvokkeita ja talon emännän tekemiä käsitöitä.

Farmi on avoinna kesäisin joka päivä, talvisin viikonloppuisin. Katso tarkat aukioloajat ja sisäänpääsymaksut Alpakkafarmin kotisivuilta.

Kun haluat tehdä päiväretken Pärnusta, yksi hyvä vaihtoehto on omintakeinen Kihnun saari. Saarelle matkataan Pärnusta noin 3 tuntia, joko laivalla tai autolla Munalaidin sataman kautta.
Kihnun saari tunnetaan kansallispuvuista, musiikista ja käsitöistään. Saaren perinteinen elämä on merkitty osaksi Unescon aineettomien kulttuuriperinteiden luetteloa. Yhteisöllisellä saarella asuu noin 700 asukasta. Vanhat perinteet, oma murre ja laulut ovat olennainen osa kihnulaisten arkea. Vielä nykyäänkin paikalliset naiset käyttävät yleisesti kansallispukua eli pystyraitaista hametta. Saaren historiaa ja tunnettujen saarelaisten, kuten vaikkapa kapteeni Kihnun Jõnnin, elämää esittelevä Kihnun museo on avoinna ympäri vuoden. Ennakkotilauksesta voi opetella tekemään paikallisia käsitöitä tai seurata paikallisten pelimannien musisointia. Metsamaan perinnetilalla voi perehtyä saarelaisten arkeen. Majakasta avautuu kaunis näköala koko saareen, ympäröiville luodoille sekä kauas merelle.

Miten päästä saarelle?

Kihnuun voit lähteä Pärnusta Virve-matkustajalautalla. Lauttamatka kestää noin 3h suuntaansa.
Voit myös ajella puolen tunnin päässä sijaitsevaan Munalaijun satamaan ja nousta lauttaan sieltä. Sieltä lauttamatka Kihnuun kestää reippaan tunnin.
Tarkemmat aikataulut ja hinnat lautoille löydät AS Kihnu Veeteed -kotisivulta.
Voit ottaa Kihnuun auton mukaan, mutta voit myös jättää sen satamaan ja vuokrata saarelta polkupyörän tai matkustaa paikallisten mopoilijoiden kyydissä pienellä maksulla.

Kihnun saarella voit lähteä tutustumaan alueeseen seuraamalla reittiä nimeltä Kihnu Reesuratas (”Kihnun matkapyörä”), joka kulkee saaren jokaisen neljän kylän läpi. Yhteensä 23 kilometriä pitkän reitin varrella voi tutustua saaren kaikkiin tärkeimpiin nähtävyyksiin. Reitin voi kulkea autolla, jalan tai vaikkapa polkupyörällä. Polkupyörän voi vuokrata paikan päältä.

Kihnussa on myös useita pieniä käsityömyymälöitä. Kesällä satamassa on tori, jossa myydään paikallisia elintarvikkeita sekä käsitöitä. Muista! Kihnussa ei ole käteisautomaatteja, mutta useimmissa myymälöissä voi maksaa kortilla.