Näe ja koe matkalla

Geiranger on pieni Geirangerinvuonon perukassa, Strandan kunnassa Norjassa sijaitseva kylä, joka on yksi Norjan suosituimmista ja kauneimmista turistikohteista. Se on Norjan kolmanneksi vilkkain risteilyalusten satama. Turistikauden aikana, joka kestää nelisen kuukautta siellä käy 140-180 laivaa. Kylässä asuu vakituisesti 250 asukasta. Laivaliikenteen aktiivisessa käytössä oleva Geirangerinvuono otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005 ja sitä pidetään maailmanperintökohteista kauneimpana.

Seitsemän sisaren vesiputous on yksi Geirangervuonon kuvatuimmista kohteista. Se muodostuu seitsemästä erillisestä putouksesta ja on 410 metriä korkea. Sen putoavat vedet muistuttavat naisen pitkiä hiuksia.  Runsaslumisen talven jälkeen vesiputoukset ovat vaikuttava näky niiden virauksen ollessa voimakkaimmillaan ja kaikki seitsemän putousta näkyvät hyvin.

Peikon polkua, eli Trollstigeniä sanotaan Norjan pelottavimmaksi tieksi ajaa. Välillä sakea sumu täyttää ilman, jolloin on vaikea nähdä eteensä, mutta kirkkaalla säällä näkymät ovat henkeäsalpaavan upeat. Ja vähän pelottavatkin.  Se nousee hyvin lyhyellä matkalla 700 metrin korkeuteen, jonka päällä on näköalapaikka. Korkeimmillaan tie on 850 metriä meren pinnan yläpuolella. Polkua ympäröi useat vuoret. Trollstigenillä on yksitoista neulansilmämutkaa, joista jokainen on vain noin 10 metriä leveä. Stigfossenin putous on 180 metriä korkea ja vesi ryöppyää lähes sillalle saakka, kun virtaus on voimakkaimillaan. Toistuvien kivivyöryjen ja niiden aiheuttamien tuhojen vuoksi polun alapäässä sijaitseva tieosuus rakennettiin uudelleen vuonna 2005. Alnesrestillä sijaitsee ravintola, jonka edeltä tuhoutui lumivyöryssä vuonna 1963.  Tie on talvisin suljettu ja se saattaa joinakin vuosina olla pitkälle kesään saakka niin vielä lumen peitossa, ettei siellä voi ajaa. Normaalisti se on kuitenkin auki toukokuun puolesta välistä ensilumen tuloon saakka.

Vigelandin patsaspuisto, jota myös ihmispatsaspuistoksi kutsutaan on hyvin mielenkiintoinen ja erikoinen kohde. Tämä Gustav Vigelandin elämäntyö koostuu yli 200 graniitista, pronssista ja takoraudasta valmistetusta patsaasta. Patsaat on sijoitettu kolmeen eri paikkaan.  Monoliitti sijaitsee Vigeland puiston korkeimmalla kohdalla. Monoliittiveistos on kaiverrettu yhdestä ainoasta graniittikappaleesta, ja se kuvaa 121 toisiinsa takertunutta, eri ikäistä ihmishahmoa. Veistoksen on arveltu kuvaavan eräänlaista ylösnousemusta sekä  kaipausta ja pyrkimystä henkisyyteen. Sillalla on 58 eri ikäisten ihmisten pronssista patsasta, ja täältä löytyy myös kuuluisa, 83 cm korkea Vihainen poika-patsas.  Sillalta vie polku ruusutarhan kautta suihkulähteelle, jossa kuusi jättiläistä pitää suurta lautasen muotoista astiaa ylhäällä.
Vigeland – museossa on lähes täydellinen kokoelma Gustav Vigelandin taidetta. Pysyvässä näyttelyssä on kipsialkuperäiskappaleita, hänen varhaisimpia teoksiaan sekä monia kuuluisia monumentteja ja muotokuvia. Vigeland on suunnitellut mm. Nobelin rauhan palkinnon mitalin. Museossa saa hyvän kuvan paikasta, jossa Vigeland työskenteli elämänsä viimeiset 20 vuotta. Puistoon on ilmainen pääsy.

Akerhusin linna on 700 vuotta vanha.  Paikka sataman lähellä oli strategisesti merkittävä sodankäyntiä varten.
1500-1600 vuosisatojen taitteessa linna restauroitiin renesanssilinnaksi. 1700-luvulla se rapistui pahasti, kunnes kunnostustyöt aloitettiin 1899. Nykyään Akerhusin linna sen alue ovat yksi Oslon tärkeimmistä turistikohteista.
Linnan karu ja vaatimaton sisustus viestivät siitä, että valtakunnan vauraus valui sen ajan pääkaupunkeihin Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Tässä mielessä Akerhusin linna muistuttaa Turun linnaa.  Molempien linnojen yhteydessä on myös kirkko.
Akerhusin linnassa on alkuperäisen linnan jäänteitä, kuninkaiden asuinhuoneita, synkkiä vankityrmiä, hämyisiä käytäviä ja upeita halleja. Holvikaaret, ihastuttavat puistoalueet, pyöreät tornit ja paksut muurit kertovat omaa hiljasta historiaansa. Linnasta löytyy myös  kuninkaallinen mausoleumi. Vierailupisteestä, joka sijaitsee ”pitkässä punaisessa talossa”  kannattaa hakea kartta, jonka avulla on helppo suunnistaa ja kohteesta saa enemmän irti. Vierailukeskuksessa on kaksi ilmaista näyttelyä. Kesäaikaan järjestetään myös opastettuja kierroksia norjaksi ja englanniksi. Alueelle kannattaa varata aikaa reilusti, sillä nähtävää on paljon. Linnan alueelle pääsee ilmaiseksi, mutta museoissa on sisäänpääsymaksu.
Alueella järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia. Museokaupasta voi ostaa matkamuistoja.

Ørnevegen eli Kotkantie on nimi, joka on annettu jyrkimmälle tieosuudelle vuoren puolella Geirangerista Eidsdaliin tiellä nro. 63. Tie avattiin vuonna 1955 ja se mahdollisti Geirangerin kylälle ympärivuotisen tieyhteyden. Sitä alettiin heti kutsua Kotkantieksi, koska sen korkein kohta on perinteisesti ollut kotkien suosimaa aluetta.  Tien korkeimmalla sijaitsevassa hiusneulamutkassa,  Ørnesvingenissä voi ihailla upeita panoramanäkymiä Geirangervuonon, Seven Sisters – vesiputouksen ja Knivsflån alppifarmin yli ja katsella jatkuvaa risteilyalusten virtaa, joka kulkee vuonolla kaukana alapuolella.

Holmenkollen on upea Oslon esikaupunkialue, jossa on monia aktiviteetteja ja nähtävyyksiä. Siellä vierailee vuosittain 1,2 niljoonaa turistia. Tunnetuin kohde lienee Holmenkollenin mäkihyppytorni.  Jo pelkästään matka Holmenkollenin kukkulalle on upea kokemus. Metrolla matka Oslosta kestää noin puoli tuntia. Alueella sijaitsee maailman vanhin hiihtomuseo, joka sijaitsee syvällä vuoren sisällä hyppyrimäen alla.
Lähellä sijaitsevassa talviurheilukohteessa Oslo Vinterparkissa on 18 rinnettä ja 11 hissiä. Holmenkollenia ympäröivissä metsissä on useita hyvin hoidettuja ja pitkiä vaellusreittejä. Nordmarkin metsä on myös oivallinen  pyöräilykohde.
Holmenkollenilla on järjestetty kisat lähes joka vuosi jo vuodesta 1892 alkaen. Mäkihyppy oli kuitenkin ensimmäistä kertaa virallisesti mukana vasta nuonna 1933. Mäen virallinen mäkiennätys on 144 metriä vuodelta 2019.

Lillehammerin kaupunki sijaitsee 180 km Oslosta pohjoiseen ja se on tunnettu erityisesti vuoden 1994 talvi-Olympialaisistaan. Kaupunki on perutettu vuonna 1827 ja siellä asuu n. 25000 asukasta. Lillehammerissa sijaitsee koko Euroopan ainoa Olympiamuseo, jossa on nähtävillä Olympialaisten historia koko kisojen ajanjaksolta aina sen perustamisesta vuodelta 1896 alkaen.  Kokoelmissa on yli 7000 Olympialaisiin liittyvää kohdetta. Muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä ovat muun muassa Maigaugen-ulkoilmamuseo, jossa on nähtävillä norjalaisten tapa elää aina 500 vuocden ajalta. Museossa sijaitsee muun muassa tyypillinen norjalainen sauvakirkko sekä 185 muuta rakennusta. 1800-luvulta peräisin oleva kirkko, Lillehammerin taidemuseo, Hunderfossen perhemuseo sekä Lilleputthammerin seikkailupuisto ovat myös piipahtamisen arvoisia paikkoja.

Norjan suurin ulkoilmamuseo, Norsk Folkemuseum  sijaitsee Bygdøyssa. Siellä on 160 historiallista rakennusta. Päänähtävyys on Gol Stave -kirkko, tyypillinen norjalainen sauvakirkko, noin vuodelta 1200. Norjan kulttuurihistoriallinen museo keskittyy ajanjaksoon vuodesta 1500 nykypäivään, ja sisänäyttelyissä on esillä norjalaisia kansanpukuja, kansantaidetta, kirkkotaidetta ja saamelaiskulttuuria. Vaihtuvia näyttelyitä, yleisöohjelmaa ja toimintaa lapsille järjestetään ympäri vuoden. Oslo passilla sisään pääsee ilmaiseksi, muutoin sinne on sisäänpääsymaksu.

Viikinkilaivamuseo on yksi Oslon  suosituimmista ja mielenkiintoisimmista turistikohteista. Siellä on esillä kolme maailman parhaiten säilynyttä viikinkilaivaa sekä muuta viikinkihaudoista Oslonvuonon ympäristöstä löytynyttä esineistöä.
Oseberg-viikinkilaiva oli koristeltu ja varustettu runsailla lahjoilla laivalla olleiden kahden naisen hautaamista varten. Laivan ja löydösten entisöinti kesti 21 vuotta. Gokstad oli nopea laiva, joka soveltui avomeren matkoille. Siihen haudattu mies sai viiltoja molempiin jalkoihinsa, mikä osoitti hänen kuolleen taistelussa. Tune rakennettiin tammesta noin vuonna 910 jKr., ja siinä oli tilaa 24 soutajalle. Vahva masto ja rahtikapasiteetin puute viittaavat sotalaivaan.
Museo avattiin lähes 100 vuotta sitten vuonna 1926 ja siitä saakka se on ollut tärkeä kansallinen symboli ja tärkeä kulttuuriperinnön säilyttämispaikka. Lähestyvän 100 vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi museo jälleenrakennetaan uuteen loistoonsa ja se on tarkoitus avata uudelleen  vuonna 2025 tai 2026.