Näe ja koe matkalla!

Kaunispää tunturin huippu sijaitsee 437 metriä merenpinnan yläpuolella. Huipulta aukeaa upea näköala, jossa siintää lähes sata tunturikumpua. Kirkkaalla säällä Kaunispäältä voi nähdä aina Venäjän tuntureille saakka. Talvisin voit ihailla huipulla revontulien villiä leikkiä. Huipulla sijaitsee myös ravintola, joka on saanut nimekseen – minkäs muun kuin Kaunispään Huippu. Huipulle pääset autotietä pitkin, matkaa Saariselän keskuksesta kertyy noin 2 kilometriä. Pääset nousemaan ylös myös tuolihissillä.

Lemmenjoen kansallispuisto sijaitsee Kittilän ja Inarin kuntien alueella. Se on Suomen suurin kansallispuisto. Lemmenjoen kansallispuisto on saanut nimensä noin 80 kilometriä pitkästä Lemmenjoesta joka virtaa alueen halki. Lemmenjoen alue on luontonsa lisäksi kuuluisa kullanhuuhdonnasta. Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä alueella voi nähdä kullanhuuhdonnan ja -kaivun historiaa ja nykyisyyttä, sekä kullankaivun luonnolle aiheuttamia jälkiä. Muistathan että kullanhuuhdonta on luvanvaraista joten kuka vaan ei saa kaivauksiin ryhtyä. Alueella on valtauksen omistajia jotka järjestävät kullanhuuhdontaretkiä.

Inarin ympäristöstä löytyy monipuoliset retkeilyreitit. Alueen kauniit maisemat reunustavat Inarin järveä, joka on Suomen kolmanneksi suurin järvi.  Alueen tuhannet saaret, ylös kohoavat tunturit ja vaarat sekä vapaina virtaavat vedet tarjoavat luonnon ja Lapin ystävälle aina uutta tekemistä. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on hyvä lähtöpiste retkelle Pielpajärven erämaakirkolle, Otsamotunturille tai vaikkapa Inarijärven risteilylle.

Saariselkä on erittäin suosittu kohde hiihtäjien keskuudessa. Maastohiihtokausi alkaa lokakuussa tykkilumiladuilla. Luonnonlumi sataa yleensä loka-marraskuun vaihteessa, tämän jälkeen pystytään lisämään latujen määrää. Kaikkiaan latuverkostoa tehdään noin 200 km, josta valaistua latua on 34 km. Pisimmät ladut erämailla avataan vasta kevätlumille jolloin päivien valoisa aika mahdollistaa pidemmät hiihtolenkit. Saariselän erämailla voi kokeilla myös umpihankihiihtoa ja sopivien kelien jälkeen myös hankikantohiihtoa.

Suomen pisin pulkkamäki löytyy Saariselän Alli -rinteeltä. Kaunispään huippu, josta pulkkamäki lähtee, sijaitsee 437 m merenpinnan yläpuolella, huipulle pääsee tuolihissillä, kävellen tai omalla autolla. Pulkka tulee ottaa mukaan alhaalta, niitä saa lainattua hotelleista ja safariyrityksiltä, myös pulkkamäen alaosassa olevat pulkat ovat vapaassa käytössä. Laskua alas Saariselän keskustan tuntumaan kertyy 1800 metriä, matkan aikana ehtii saavuttamaan huikeat vauhdit. Upea kokemus on laskea pulkkamäki revontulien loisteessa!

Laskettelurinteet ja hiihtohissit sijaitsevat kahden tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään vastakkaisilla rinteillä ja näiltä lasketaan alas samaan kuruun. Saariselän keskustasta on noin kilometri laskettelurinteiden ala-asemalle. Laskettelukaudella pääsee kulkemaan majoitusalueiden ja laskettelukeskuksen väliä maksullisella Skibussill. Rinteitä on kaikkiaan 15 aloittelijoiden erittäin helpoista rinteistä vanhojen konkarien vaikeisiin rinteisiin. Pisin rinne on 2000 m pitkä. Rinteille vieviä hissejä on kaikkiaan 6.

Kun koirat on valjastettu reen eteen niitä ei enää pidättele mikään, koirat odottavat malttamattomina matkaan pääsyä. Iloinen haukunta ja ohjastajan koirille antamat ohjeet saattelevat huskyvaljakon matkaan. Koe vauhdin hurma ja tunturien upea luonto huskyjen vetämän reen kyydissä!

Siida sijaitsee Inarin keskustassa. Siidassa toimivat yhteistyössä Saamelaismuseo sekä Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus. Siidan johdantonäyttely esittelee pohjoisen luonnon ja kulttuurin kehitysvaiheita. Siidan päänäyttely kertoo saamelaisten historiasta ja kulttuurista sekä pohjoisimman Lapin luonnosta. Perusnäyttelyiden lisäksi Siidassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, joissa esitellään saamelaista taidetta ja kulttuuria, muiden alkuperäiskansojen kulttuuria, luontokuvia ja pohjoisen luonnon ilmiöitä. Siidan sisätiloissa olevien näyttelyiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu seitsemän hehtaarin laajuinen ulkomuseoalue. Ulkomuseoalueen kiertävän polun pituus on noin 800 m. Polun varrella on lähes 50 tutustumiskohdetta. Hirsirakennusten lisäksi museoalueella voi tutustua erilaisiin siirrettäviin kota- ja laavurakennelmiin ja turverakennuksiin, sekä erilaisiin säilytys- ja pyydysrakenteisiin. Oman mielenkiintoisen lisänsä kokonaisuuteen antaa museoalueen läpäisevän puron varrella sijaitseva kultakämppä. Ulkomuseon näyttelyhalli sisältää Saamelaismuseon veneet ja ahkiot sekä muut ajokalut.

Moottorikelkkailijoille löytyy valinnanvaraa Inari-Saariselkä -alueella. Jo pelkästään Inarin kunnan alueelta löytyy peräti 1000 kilometriä kelkkauria ja kelkkailureittejä. Monet paikalliset yrittäjät järjestävät ohjattuja moottorikelkkasafareita, joista pisimmät ovat useamman yön reissuja Jäämerelle asti. Tokikaan ei tarvitse lähteä näin pitkälle matkalle, läheltä löytyy mukavia vierailukohteita reittien varrelta, voi piipahtaa porotilalla, tutustua saamelaisen kulttuurin kohteisiin tai pysähtyä vain lounaalle mukavalle taukopaikalle. Upea kokemus on osallistua yölliseen kelkkaretkeen revontulien valaisemassa maastossa.

Tarkista aina ensin moottorikelkkailulle lähtöä siihen tarvittavat luvat sekä muista pukeutua lämpimästi.

Porotiloilla pääset tutustumaan aitoon lappilaiseen tunnelmaan ja porotilallisen arkeen. Tilalla kannattaa kuunnella tilallisen kerrontaa poroista, niiden hoidosta ja selviytymisestä arktisella alueella sekä miten porotilan työt jakaantuvat vuodenajan mukaan.

Poron vetämä rekiajelu on ehdottomasti kokemisen arvoinen elämys! Ihastele erämaaluontoa ja tunturien taianomaista rauhaa lämpimästi vällyihin kääriytyneenä. Ihmettele miten porot seuraavat toisiaan ja ohjastajan käskyjä. Poroajeluja on monenmittaisia, niihin on mahdollista sisällyttää ruokailuja ja nokipannukahvittelua, tai revontulien ihastelua.

50 kilometriä Ivalosta etelään sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuisto. 1983 perustettu kansallispuisto sijaitsee Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella. Urho Kekkosen kansallispuistoon suuntautuvat vaellukset aloitetaan useimmiten Kiilopään tunturikeskukselta, Suomujoen varressa sijaitsevalta Aittajärveltä tai Raja-Joosepista.

Tankavaaran kultamuseo sijaitsee noin 30 km Saariselältä etelään. Paikka on maailman ensimmäinen ja ainoa kansainvälisesti kultahistoriaa esittelevä kultamuseo. Kesäisin alueella pääsee kokeilemaan onneaan kullanhuuhdonnassa ulkona olevilla huuhdontaränneillä, talvisin sama onnistuu sisätiloihin rakennetuilla vaskauspaikoilla. Museossa oppii myös mielenkiintoisia asioita kullan syntyhistoriasta Lapin kauneimpiin korukiviin saakka. Kansainvälisellä osastolla kerrotaan uskomattomia tarinoita ympäri maailman tapahtuneista kultaryntäyksistä.

Rengasreitin lähtöpiste on Saariselän portilla.

• Reitin pituus: noin 14 kilometriä (noin 4-5 tuntia)
• Kenelle: Reitti on vaelluskuntoa vaativa päivävaelluskohde
• Varusteet: Vaellusvarustus, eväät
• Osoite: Lutontie 12, 99830 Saariselkä
• Pysäköinti: Saariselän portilla

Reitti lähtee Saariselän portilta Iisakkipään lounaisrinnettä. Rumakurun päivätuvalle on noin 6 kilometrin vaellus. Paluureitti kuljettaa Vävypään huipulle ja sieltä Piispanojan tulistelutuvan kautta takaisin Saariselän portille.  Rumakurun päivätuvan pihapiiristä löytyy tulipaikat, ulkokäymälä ja liiteri.

Rengasreitin lähtöpiste on Saariselän portilla.

• Reitin pituus: 9 kilometriä (noin 3-4 tuntia)
• Kenelle: Kevyt retkikohde ulkoilijoille
• Varusteet: Hyvät kengät ja eväät
• Osoite: Lutontie 12, 99830 Saariselkä
• Pysäköinti: Saariselän portilla

Reitti on kokonaan muskepinnoitettu leveä polku, jota on helppo kävellä. Aluksi reitti kulkee asuinalueen tuntumassa. Korkeusvaihtelut reitillä ovat vähäisiä ja loivia. Prospektorin kaivoskämpän pihassa on kuivakäymälä ja liiteri. Alueelta on löytynyt Suomen ensimmäinen kultahippu.

Koko perheen vaellusreitti sopii myös lasten kanssa kierrettäväksi. Lähdö Saariselän portilta.

Kiilopään portti sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Saariselältä. Eskelisen Lapin linjat liikennöi Saariselän ja Kiilopään välillä.