Inspiroidu kanssamme!

Mytologiaa Kreikan saaristossa

Anna antiikin Kreikan myyttien herätä henkiin kirjojen sivulta matkustassasi Kreikan tunnelmallisille saarille! Ehkä kohtaat matkallasi urotöistään tunnetun puolijumala Herakleksen, lähdet etsimään kuningas Minoksen rakennuttamaa labyrinttia Kreetalle tai vierailet Zeuksen syntymäluolaksi väitetyssä luolassa.

Saari nimettiin myyttisen nymfi Korkyran mukaan

Korfun kreikkalainen nimi Kerkyra on peräisin antiikin maailman myyttiseltä nymfiltä, joka oli nimeltään Korkyra. Kreikkalaisen mytologian tarinan mukaan nymfi Korkyra oli jokijumala Asopoksen tytär, jonka merenvaltias Poseidon kaappasi ja toi saarelle, joka nimettiin kaapatun Korkyran mukaan. Antiikin maailmassa Korkyra oli Korfun saaren virallinen nimi, mutta myöhemmin doorilainen murre muokkasi saaren nimeä ja siitä muodostui Kerkyra.

Tutustu Korfuun

Korfu

Matkakohde

Herakles ajautui miehistöineen saarelle myrskyn seurauksena

Mytologian puolijumala Herakles ajelehti miehistönsä kanssa Kosille myrskyn seurauksena. Kun seurue oli etsimässä ruokaa lammastilalla, heille sattui yhteenotto saaren kuuluisan urheilijan Antagoraksen kanssa. Antagoras haastoi Herkakleen tunteja kestäneeseen tappeluun ja voitti tämän, sillä Kosin asukkaita riensi auttamaan Antagorasta. Lopulta Herakles ja hänen miehensä joutuivat pakenemaan. Myöhemmin Herakles pukeutui naiseksi ja piiloutui Pylin kylään, jonka asukkaat toivottavat hänet tervetulleeksi. Kylän asukkaiden vierailleen antama apu  johti kyläläisten ja Antagoraan kannattajien väliseen sotaan Kosilla. Antagoraan kannattajat olivat kotoisin Antimacheian kylästä, ja sodassa Herakles taisteli heidän kuningastaan vastaan. Lopulta Herakles kaappasi kuninkaan sisaren Halkiopin ja meni tämän kanssa naimisiin. Liitosta syntyi poika, Thessalos, josta tuli Kosin saaren kuningas.

Tutustu Kosiin

Kos

Matkakohde

Zeus piilotteli luolassa lapsiansa syövältä Kronokselta

Kreikan suurin saari Kreeta on antiikin Kreikan myyttien aarreaitta! Sinne sijoittuu muun muassa yksi mytologien tunnetuimmista tarinoista, nimittäin kertomus antiikin maailman pääjumala Zeuksen syntymästä. Zeuksen äiti, jumalatar Rhea tiesi puolisonsa, titaani Kronoksen taipumuksesta niellä kaikki syntyneet lapsensa, jotteivat nämä ennustuksen mukaan kasvaessaan kukistaisi isäänsä. Mytologian mukaan Rhea synnytti Zeuksen luolassa Kreetalla isänsä Uranuksen ja äitinsä Gaian neuvosta. Zeuksen synnyttyä Rhea huijasi Kronosta antamalla tälle nielaistavaksi kapaloidun kiven vastasyntyneen Zeuksen sijaan. Nymfit kasvattivat Zeuksen, ja kun hän aikuistui, hän onnistui ujuttamaan oksennusainetta Kronoksen viiniin. Näin Kronos saatiin oksentamaan aikaisemmin nielemänsä lapset. Lopulta Zeus kukisti sisarustensa avulla isänsä ja arpoi veljiensä Poseidonin ja Hadeksen kanssa, kuka heistä tulisi pääjumalaksi ja taivaan valtiaaksi. Zeuksen voittaessa, tuli Poseidonista merenjumala ja Hades hallitsi manalaa. Kreetalla sijaitsevaa Díktin luolaa pidetään Zeuksen syntymäluolana, vaika syntymäpaikaksi on muitakin ehdotuksia. Díktin luolan on avoin yleisölle, ja siellä voi käydä tutustumassa yhden antiikin ajan myytin tapahtumapaikkaan.

Tutustu Kreetaan

Kreeta

Matkakohde

Häräksi naamioitunut jumala Zeus kaappasi prinsessa Europen

Pääjumala Zeus oli tunnettu useista rakkaussuhteistaan sekä mytologian hahmoihin että kuolevaisiin. Erään kerran Zeus näki Foinikian prinsessa Europen keräämässä kukkia niityllä ja muutti itsensä häräksi. Europe meni härän luo ja nousi sen selkään. Samalla härkä otti jalat alleen ja juoksi aina Kreetalle asti, jossa pääjumala paljasti todellisen henkilöllisyytensä. Europe synnytti rakastuneelle Zeukselle kolme poikaa, jotka olivat nimeltään Rhadamanthus, Sarpedon ja Minos. Hänestä tuli Kreetan ensimmäinen kuningatar, ja myöhemmin hänen poikansa Minos nousi Kreetan kuninkaaksi valtaistuimelle. Kun Europe kuoli, häntä alettiin palvoa jumalattarena sekä Kreetalla että manner-Kreikassa.

Tutustu Kreetaan

Kreeta

Matkakohde

Kuningas Minos lukitsi hirviön labyrinttiin

Zeuksen ja Europen vanhimmasta pojasta Minoksesta tuli kaikkien aikojen mahtavin hallitsija Kreetalla. Merenjumala Poseidon lähetti Minokselle valkoisen härän uhrattavaksi, mutta Minos päätti pitää härän hengissä vastoin Poseidonin tahtoa. Petoksesta suivaantunut Poseidon usutti Minoksen vaimon Pasifaen rakastumaan härkään, jonka seurauksena syntyi lapsi, joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi härkä. Suuri syy Minoksen kuuluisuuteen on se, että hän käski keksijä Daidaloksen luomaan labyrintin, johon kuningas käski Minotaurukseksi kutsutun hirviön lukittavaksi. Minoksen kerrottiin hallinneen Kreetaa niin oikeudenmukaisesti, että kuolemansa jälkeen hänestä tuli oikeudenjakaja manalassa. Minolaiseen kulttuuriin voi tutustua tänäkin päivänä Knossoksen palatsin raunioilla, jota kuningas Minos hallitsi sen kukoistuksen aikaan.

Tutustu Kreetaan

Kreeta

Matkakohde

Auringonjumala Helios nimesi saaren vaimonsa Rhode-nymfin mukaan

Rodoksen saaren synnystä ja kukoistuksesta on useita eri myyttejä, joista erään mukaan Rodoksen saari lumosi auringonjumala Helioksen kauneudellaan ja hän siunasi saaren elinvoimallaan. Rodos tunnettiinkin ennen kaikkea auringon saarena. Helios rakastui merinymfiin nimeltään Rhode, ja pariskunta eli saarella yhdessä sen suojelijoina. Helios nimesi saaren Rodokseksi kunnioittaakseen puolisoaan. Heliokselle ja Rhodelle syntyi seitsemän poikaa ja yksi tytär. Rodoksen saaren peri pariskunnan lapsen Kerkafoksen kolme poikaa, joiden nimet olivat Kameiros, Ialysos ja Lindos. Jokainen kolmesta pojasta rakensi omat legendaariset kaupunkinsa, joiden raunioilla voi kävellä vielä nykyajan Rodoksellakin.

Tutustu Rodokseen

Rodos

Matkakohde

Maakimpaleesta syntyikin saari

Mytologian mukaan Santorinin saari syntyi ihmeen kautta. Tarina linkittyy kreikkalaisen argonauttien sankariryhmän matkaan, kun he ovat palaamassa Kolkhiista hakemasta kultaista taljaa. Argonautit pysähtyivät pienelle Anafin saarelle Egeanmerellä. Siellä argonauttien laivan Argon perämies Eufemus näki unta, että rakastui nymfiin, jonka isä oli meren jumala Triton. Myöhemmin nymfi kertoi Eufemukselle, että oli raskaana ja hänen isänsä suuttuisi, jos saisi kuulla raskaudesta. Hän siis tarvitsisi paikan, jossa voisi synnyttää lapsen. Nymfi neuvoi Eufemusta ottamaan maakimpaleen ja heittämään sen mereen. Kun Eufemus heräsi, hän päätti noudattaa naisen neuvoa ja heitti maapalasen mereen, kun argonautit olivat jälleen purjehtimassa. Yht’äkkiä syntyi saari, joka tarjosi turvallisen paikan raskaana olevalle nymfille. Vastasyntyneen pojan nimeksi tuli Theras, ja saari nimettiin hänen mukaansa Theraksi, joka oli antiikin Kreikan aikainen nimi saarelle, jonka tunnemme nykyisin nimellä Santorini.

Tutustu Santoriniin

Santorini

Matkakohde

Muut Kiehtovaa historiaa -kokoelmat

Kaikki 13 kokoelmaa
Kaikki 13 kokoelmaa

Inspiroidu kanssamme!

Kaikki 10 teemaa
Kaikki 10 teemaa